Rakennamme maailman parhaita
ekologisia koteja suomalaisille
kaupunkilaisille

Massiivipuurakentaminen hiilivarastona

Massiivipuurakentaminen tukee hiilineutraalia rakentamista monin tavoin. Metsät ovat uusiutuva luonnonvara, joka sitoo hiiltä ilmakehästä kasvaessaan.
Suomen metsien hiilinielun koko on vaihdellut vuosikymmenien aikana, mutta keskimäärin Suomen metsät sitovat Suomen vuosittaisista kokonaispäästöistä 30—60 prosenttia. Nykyinen metsätalous pyrkii hyödyntämään tukkipuun n. 60-100 vuoden ikäisenä. Tämä on hyvin perusteltua koska esim. kuusen lahoriski kasvaa ja kasvu hidastuu merkittävästi kasvuvaiheen loppupuolella.

Rakennusteollisuuden käyttämä massiivipuun hiilidioksidivarasto on toistaiseksi hyvin pientä. Vuonna 2023 massiivipuukerrostaloja suomessa oli kaikkiaan n. 100 kpl.  Jos asiaa tutkitaan rakentamisen kehittämisen näkökulmasta on mahdollisuudet valtavat.  Yhden n. 2000 kerrosneliöisen kerrostalon runkorakenne sitoo n. 700 m3 puuta massiivipuuratkaisuna. Tämä tarkoittaa jos 20 % suomen markkinahakkuista käytettäisiin massiivipuurakentamiseen rakentaisimme yhden kerrostalon vuorokaudessa (220 rakennusta vuodessa).  Kun asia käännetään CO2-laskentaa niin yhden vuoden aikana  voitaisiin rakentaa n. 100 000 t kg CO2-ekv hiilidioksidivarasto. Tällöin noin 7000 ihmistä muuttaisi puurakenteiseen kotiin.

Massiivipuun ominaisuudet

Massiivipuurakentamisen yksi mielenkiintoinen puoli on puun oma eristyskyky. Tämä vähentää villan tarvetta ja samalla seinäelementit toimivat kantavina rakenteina. Massiivipuun eristyskyky perustuu sen huokoiseen rakenteeseen.
Puun solut ovat täynnä ilmaa, joka on huonolaatuinen johtumismateriaali. Massiivipuun eristyskyky noin 0,04 W/mK. Tämä on noin kaksi kertaa parempi eristyskyky kuin teräsbetonilla (0,18 W/mK) ja noin neljä kertaa parempi kuin tiilellä (0,16 W/mK).
CLT-laatalla on toinenkin hyvä ominaisuus, ristitiinlaminoitu levy minimoi kosteuselämisen ja kieroutumisen. Puun kuidut ovat pitkiä ja sitkeitä, mikä antaa puulle hyvän lujuuden pituussuunnassa. Rakennuksen seinäkuormitukset ovat helppoja johtaa kantavien seinien suunnassa perustuksille. Lisäki massiivipuu rakenne käy myös lattiarakenteeseen, esimerkiksi 140 mm CLT-laattarakennetta voitaisiin käyttää esimerkiksi 2,0 kN/m hyötykuormalla asuintalon lattialaattana n. 5 metrin jännevälillä.
CLT-rakennuksissa voidaan optimoida muovin käyttöä, sillä seinärakenne ei tarvitse hyörynsulkumuovia. Muovin pois jättäminen vähentää CO2 päästöjä sekä parantaa asumisen laatua. CLT-seinään on turvallista kiinnittää komponetteja eikä tarvitse miettiä että tuleeko höyrynsulkuun reikiä.

CLT:n rakentamisen haasteina ovat akustiikka ja seinien eläminen. Akustiikan haasteita kuvaa hyvin vertailu betoniin.  Jos verrataan 180 mm betonin seinärakennetta saman paksuiseen CLT seinään niin äänitekniset arvot ovat 58db vs 40db  ilmaäänen-arvona. Muun muassa tämän takia kipsilevytystä käytetään puurakennuksissa, mutta myös paloteknisistä syistä. Seinien eläminen on hallittavissa laadukkaalla rakennusaikaisella olosuhdehallinalla ja loppuu lähes kokonaan 2 vuoden jälkeen käyttöönotosta.

Massiivipuun kierrätys

Massiivipuuta voidaan kierrättää kahdessa elinkaaren vaiheessa; rakentamisessa ja purkamisessa. Tänä päivänä valitettavan usein massiivipuu hukataan energiaksi. Sitä voidaan polttaa voimalaitoksissa tai kuivaamoissa.
Mutta tulevaisuudessa tämä vähenee merkittävästi.  Puurakentamisen kehittyessä kierrätysprosentti paranee, hukka pienenee  ja uusia liiketoimintamuotoja syntyy kierrätysmateriaalien ympärille. Hukkaprosentti rakentamisvaiheessa voidaan saada teoriassa alle yhteen. Tämä vaatii kuitenkin taitavaa suunnittelua ja tilaajan myötävaikuttamista. Hukkaprosentin pienentämiseksi voidaan hukkapalat uusiokäyttää mm. pyöräkatoksiin, parvekkeisiin, porrashuoneisiin, huonekaluihin sekä pienempiin komponenttiaihioihin.

Mahdollisuuksia voivat olla mm.

• Vanha puurakennus puretaan, ja massiivipuuta käytetään uudelleen rakentamisessa.
• Massiivipuusta valmistetut huonekalut korjataan tai uusitaan.
• Runkorakenteet sahataan uusiin mittoihin ja rakennetaan uusia rakennuksia.
• Massiivipuusta valmistetut puujätteet käytetään puuhakkeen valmistukseen ja esim. Osb-levyn valmistukseen.
• Massiivipuusta valmistetut puujätteet poltetaan energiaksi.
• Massiivipuusta valmistetut puujätteet kompostoidaan.